perjantai 1. maaliskuuta 2013

Materiaa, liikaa materiaa

Liikaa tavaraa. Minulla siis. Tekisi mieli ottaa iso säkki (tai no monta isoa säkkiä) ja survoa vaan tavarat niihin ja heittää menemään. Olen yrittänyt lahjoitella pois kaikkea ylimääräistä, mm. vaaka sai lähteä, samoin kasa astioita ja vaatteita. Yritän kuitenkin muistaa, että seuraava kämppä on tuplasti nykyisen kokoinen, joten ehkä ei kannata heittää kaikkea pois tai tulee aika tyhjä asunto.

Liikaa tavaraa tuntuu olevan myös poikasella. Vaikka olen koettanut ja mielestäni ihan hyvin onnistunutkin välttelemään kaikkia turhakkeita mitä vauvat muka tarvitsevat, on kaikenlaista sälää kerääntynyt ihan hullu määrä. Vaatteita samoin. Yritin äidillenikin viimeksi saada taottua päähän, että ei ostaisi enää niitä kokoja mitä meillä nyt jo jonkin verran on, koska ei niitä tarvita niin paljoa.

Vauva ei todellakaan tarvitse viittätoista samaa kokoa olevaa bodya, ei vain yksinkertaisesti tarvitse. Kymmenenkin on jo melkein liioittelua. Yöpukuja tarvitsee vain muutaman, haalareita maksimissaan sen kaksi jne.  Tämän takia olen nyt hyvin rankalla kädellä laittanut liikoja tavaroita kiertoon ja kieltäytynyt vastaanottamasta mitään lisää, edes niitä vaatteita. Kuitenkin puen poikaselle useimmiten ne samat pari vaatekertaa jotka ovat suosikkeja. Eikä muuten mene minulle läpi, että vauva sotkee niin paljon että pakko olla parikymmentä samankokoista paitaa. Jopa meidän taloudessa, jossa pesukone pyörii maksimissaankin sen 2 kertaa viikossa, riittää puhdasta vaatetta ihan mainiosti. Suurimmassa osassa lapsiperheitä pyykkiäkin pestään paljon useammin, eli ne vaatteet ovat nopeammin takaisin käytössä.

Jatkossa aion ihan oikeasti pitää kirjaa montako vaatetta poikasella on missäkin koossa. Ja kun tietty raja tulee täyteen, ei yhtäkään lisää tule. En kestä enää tällaista tavaramäärää, minä tarvitsen tilaa hengittää, ajatella, olla ja elää, haluan pois kaiken ylimääräisen. Tuntuu tosissaan siltä, että tämä kaikki roju vie tilaa omilta ajatuksilta ja olemiselta, vaikka se kaikki roina olisi tungettuna johonkin piiloon.



2 kommenttia:

  1. Kunpa olisin tajunnut tuon saman 20 vuotta sitten... *huok*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nooh, helppo munkin on nyt tavarakaaoksen keskellä tehdä lupauksia. Sisäinen hamsterini varmaan herää jossain vaiheessa, täytyy yrittää olla valppaana taas silloin ja estää älytön tavaran kerääminen.

      Poista