No can do

Olen viimeiset pari viikkoa yrittänyt taas tsempata positiivisuuden saralla, lähinnä pääni sisällä käymääni "keskusteluun" liittyen. Eli pyrkinyt olemaan ärsyyntymättä asioista, jotka eivät ole sen arvoisia. Tämän tsemmpausmaratonin jälkeen voin todeta, että TODELLAKIN ON ÄRSYYNTYMISEN ARVOISIA ASIOITA. Turhia ehkä, mutta totally worth it.

Kuten esimerkiksi hitaat ihmiset. En nyt niinkään meinaa hitaudella fyysistä hitautta (no joskus sekin ärsyttää, ei voi mitään), vaan sellaista tilannetajuttomuutta ja kyvyttömyyttä toimia tavalla joka mahdollistaa muiden toiminnan ja asioiden sujuvuuden. Voin kertoa esimerkin: Jonotan kassalla, edellinen asiakas on maksanut ostoksensa ja on siirtymässä pakkaamaan. Paitsi ettei siirrykään, jää siihen kassalle ensin räpläämään lompakkoaan, sitten alkaa kaivaa kauppakassia, sitten siirtyy ehkä sen 20cm ja alkaa siinä pakata niitä ostoksiaan. Tämä tarkoittaa, että minä vaunujen kanssa en pääse edes siihen maksupäätteen luokse, koska tämä edellinen asiakas seistä toljottaa siinä. Yleensä nämä ihmiset ovat täysin immuuneja yrityksilleni ensin köhiä merkitsevästi, sitten lykätä vaunuja vähän lähemmäs, pyytää siirtymään jne. Vasta suhteellisen kovaääninen "ANTEEKSI MUTTA MUIDENKIN PITÄS PÄÄSTÄ TÄÄLTÄ POIS" tai vaunujen tyrkkääminen henkilöön kiinni auttaa. Ja tällä välin koko hemmetin jono on seissyt odottamassa, kun se tampio ei voi pakata niitä ostoksiaan siellä kassan päässä.

Nämä hitaat ihmiset eivät myöskään yleensä tajua toimiensa vaikutuksia tai omaa hitauttaan. Sehän olisikin helppoa, jos yksi kerta riittäisi ja jatkossa hidastelijat osaisivat toimia eri tavalla. Mutta ei, kerta toisensa jälkeen ne jumiutuvat siihen maksupäätteen luo ja kieltäytyvät ymmärtämästä miksi pitäisi toimia toisin.

Ihan oma lukunsa ovat sitten ne sosiaalisissa tilanteissa hitaalla käyvät ihmiset. En voi sietää. Ja anteeksi taas jos kuulostan omahyväiseltä paskiaiselta tai liian jyrkältä mielipiteissäni, mutta ei sovi yhteen oman sosiaalisen käyttäytymiseni kanssa. En jaksa selittää kaikkea uudestaan. En jaksa vastailla tyhmiin kysymyksiin (ainakaan montaa kertaa). Enkä jaksa kuunnella liian hidastempoista ja pysähtynyttä kerrontaa. No can do. Tai se, kun joku ei vain tajua. Vaikka miten selittää ja joku ei ymmärrä jotain oikeasti yksinkertaista asiaa. Tai kun joku ei tajua minkäänlaisia vitsejä, ei nyt eikä ikinä. Sitten itse tyhmänä selittelee tai yrittää saada vastapuolen unohtamaan koko heiton.

 Näissä tilanteissa olen ulospäin itse viilipytty ja vaikutan levolliselta kuin buddha, mutta pääni sisällä näen kuvasarjoja, joissa ravistelen vastapuolta huutaen "MITEN SÄ ET MUKA TAJUA, KESKITY IHMINEN, KESKITY!" Sellaiset tilanteet turhauttavat ja se turhautuminen ja viilipyttynä pysyminen kuluttavat aivan tuhottomasti energiaa. Kun siitä tilanteesta vihdoin vapautuu, tekee mieli käydä hakemassa lähikaupasta hermojentasaussidukka (ei varmaan ole yhdyssana, en jaksa miettiä)  ja vetäistä kidusiin heti kaupan nurkalla kera hermosavujen. (toim.huom. allekirjoittanut on kuitenkin jo 1,5v ollut täysin tipattomalla ja savuttomalla linjalla, eli pysyy ihan ajatuksen tasolla tuollaiset suunnitelmat)

Anteeksi kaikki hitaat ihmiset, ette tee sitä tahallanne ja tiedän sen. Yritän elää teidän kanssanne jonkinlaisessa sovussa jatkossakin. (Voisitte silti vähän tsempata)