Laiskapäivä, hyvä päivä (ja niitä kuvia!)

Heräsin naurettavan aikaisin valtavaan rohinaan, jonka aiheuttajaksi paljastui vieressäni möyrivä lapsi. Vauvalla on flunssa. Alkuperäinen suunnitelma laiskasta kotipäivästä toteutui siis vähän liiankin hyvin, koska kumpikaan ei jaksanut paljon muuta kuin makoilla sängyssä typeriä ilmeitä keksien (minä) ja vähän väliä ruokaillen (molemmat). Luojan kiitos rohina helpotti aamun jälkeen, mutta laiskotus ei hävinnyt mihinkään. Sen verran sain itseeni puhtia, että kävin hakemassa kaupasta lisää syötävää itselleni.

Lupasin viime kerralla teille kuvia lapsen saamista lahjoista, mutta logistisista syistä (mitä ikinä se tarkoittaakaan, kuulosti vain sopivalta) saatte kuvia vain parista lahjasta, koska näköjään jätin suurimman osan äitini luokse. Korvauksena saatte kokoelman satunnaisia muita otoksia, lohduttaako yhtään?


Tässä kuitenkin pari lahjaa. Nuo kuulosuojaimet ovat ihan huiput! Menevät useamman vuoden ajan, eli voidaan käydä ulkoilmakonserteissa yms. meluisemmissakin paikoissa ilman huolta lapsen herkkien korvien puolesta. Ja ensimmäinen sovitus osoitti, että lapsi vihaa uusia kuulosuojaimiaan. Siksi piti hivuttaa ne päähän hänen nukkuessaan. Hienoista petkutusta, mutta ei näyttäneet nukkumista haittaavan joten oletan niiden olevan ainakin kohtuullisen mukavat käytössä.

toim.huom. Poikanen ei ole ihan syyttä suotta puettu vaaleanlilaan/pastellisävyihin, sattuu olemaan äitinsä vanha puku<3

 

 

 Raha-asiatkin on otettu huomioon, tästä on hyvä jatkaa säästämistä tulevia seikkailuja varten. Pitäisikin muistaa selvittää lapsen oman tilin avaamiseen liittyviä juttuja. Tai lähinnä avata lapselle se oma tili, tuskin siinä sen kummempia kiemuroita on.



Oli siellä jo pieni pesämuna valmiinakin sisällä
 

Loput lahjat ovat joko pesussa (vaatteita) tai edelleen siellä äitini luona. Niihin saatan palata myöhemmin, saatan myös olla palaamatta.  Loput kuvat ovat satunnaisotantaa kuluneista päivistä.

 

Innostuin maustekutsuilla hieman tilailemaan täytettä mauste-/kuiva-ainekaappiini

Pääsen taas toteuttamaan neuroosiani nro 735116 eli asioiden purkittaminen ja järjestely

 

Aiheesta kolmanteen. Avauduin tänään jo naamakirjan puolella aiheesta neuvola ja neuvolan älyttömät kyselylomakkeet, mutta koen tarvetta jakaa tämän asian vielä täälläkin. Hykertelin huvittuneena itsekseni jälleen kerran erästä kyselyä täyttäessäni, sillä yksinhuoltajuuteni ei ole asia jota näissä neuvolan lomakkeissa olisi otettu huomioon. Vai mitäs sanotte, kun minulta kysytään "montako kertaa aterioitte yhdessä oman perheen kanssa?" Lasketaanko meidän perheeksi siis minä ja lapsi, pelkkä minä, vai minä ja lapsi ja kissa? Onko lapsen imettäminen samalla kun syö itse sama asia kuin yhteine ateria? Valitsin vastausvaihtoehdon, jonka mukaan syömme yhdessä perheen kanssa useasti päivässä. Tulkitkoot miten tykkäävät.