·
Hetken aikaa laukussa matkanneet
eväsleivät.
Tiedän, että monen mielestä hieman löllöksi muuttunut juusto ja mahdollisesti
kasvisten nesteistä vettynyt leipä on kauhistus, mutta minä jostain kummasta
syystä olen hyvin tykästynyt tuohon leivän kokemaan muutokseen
·
Ruisleipä valkohomejuuston ja
vadelmahillon kera
(kun kerran nyt leivästä aloin puhua, niin jatketaan samalla linjalla). Keksin
tämän yhdistelmän kerran humala/laskuhumala/krapula – tilassa eräällä pitkällä
ja sekavalla mökkireissulla. Aamun valjetessa oli nälkä ja väsy, jääkaapissa
oli mitä erinäisimpiä aineksia muttei oikein mitään yhdistelykelpoista. Niinpä
valitsin nämä ainekset ihan vaan mieltymysteni perusteella ja edelleen se
toimii. Toimii myös pelkästään juuston ja hillon kera, leipä ei välttämätön.
·
Sytytetyn/sammutetun tulitikun
tuoksu
·
Bensan tuoksu. Aah, muistan lapsuudesta, kun
isän kyydissä aina huoltoasemalla tankatessa oli pakko saada veivata ikkuna
auki ja vetää keuhkoihin tuota huumaavaa tuoksua. Tämä on ehkä ainut syy, miksi
kaipaan yksityisautoilua. Kuka ottaisi minut mukaansa tankkausreissulle?
·
Pyykkien pesu käsin. Terapeuttista. Omaan kotiin
muutettuani pesin pitkään kaikki pyykit (lakanoita ym. lukuun ottamatta) käsin.
Yhden ihmisen taloudessa ei myöskään työmäärä ollut valtaisa. Nykyään pesen
käsin tietyt vaatteet joita en viitsi heittää koneeseen ja satunnaisesti
sellaisia, jotka haluan takaisin käyttöön pian enkä halua pestä vajaita
koneellisia.
·
Kakku-/muffinssi-/leivos-/melkeinmikätahansamakea
taikina. Voisin
tehdä taikinan ihan vain taikinan itsensä takia, koskaan lykkäämättä tuotosta
uuniin. Se olisi kuitenkin vähän outoa ja kokisin morkkista (kuka aikuinen muka
söisi kulhollisen taikinaa?), joten tyydyn aina leipoessa säästämään pienen
osan taikinasta herkutteluun. Myös kissani arvostaa tätä, kuten myös lapseni.
Selkeästi olemme samaa perhettä, kun taikinakulhon ympärille muodostuu ruuhkaa
jo heti leipomisen alkumetreillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti