Tänään telkkarissa haastateltiin hauskaa pariskuntaa. Toinen oli mallia hujoppi ja toinen lähinnä kitukasvuisen tasolla. Kameramiehellä riitti töitä, kun nämä vuorotellen kertoivat mielipiteitään (kahvin hinnasta, jos jotakuta se kiinnostaa) ja kuva hyppi ylös ja alas ja ylös ja alas. Rasittavaa seurattavaa tosin, mutta huvitti kameramiehen ratkaisu. Pisti pohtimaan, olisiko voinut kuvata sen verran kauempaa, että olisi molemmat saanut samaan aikaan kuvaan? Mene ja tiedä, mutta kyllä oli liksansa se kameramies ansainnut tuon haastattelun jälkeen.
ps. Miksi kukaan haluaa seurustella ihmisen kanssa, joka on tuplasti itseä pidempi tai puolet lyhyempi? Miten ne ihmiset pussaavat? Rakkaus on sokea, kyllä kyllä, mutta joku roti tässäkin asiassa. Luulen asioiden sujuvan näppärämmin, kun valitsee oman kokoisensa puolison parikseen.
Nyt aivoni ovat liian solmussa tämän syvällisempiin pohdintoihin, mutta jossain välissä myöhemmin tulossa asiaa aiheesta "helvetin ärsyttävä ruokahifistely romahduttaa ruuanlaiton perustaidot" sekä ehkä myös aiheesta "mitä asioita ei kannata tehdä/ajatella väsyneenä itsesäälin pauloissa". Nyt naaman pesulle ja pojan viereen peiton alle, öitä kaikille tasapuolisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti