perjantai 26. heinäkuuta 2013

Saanko esitellä, uusi lemmikkimme

Eteisemme katossa asuu hämähäkki. Olen nyt tarkkaillut sitä melkein kaksi viikkoa ja nyt meillä on diili: se jättää meidät rauhaan ja minä lupaan jättää sen rauhaan. Se saa asua siellä, kunhan tosiaan pysyy siellä. Ja hyvin näyttää pysyvän, kertaakaan kahden viikon aikana se ei todistettavasti ole sieltä poistunut, sillä aina sen löytää jostain kohtaa kattoa.

Uskokaa tai älkää, poden aikamoista hämähäkkikammoa. Mutta tuo on ystävällinen hämähäkki, noudattaa sovittua pelisääntöjä ja pysyttelee näkyvillä. Niin kauan kuin tiedän missä se on ei ole hätää, minulla ei ole asiaa katon korkeudelle joten olkoon siellä.

ps. Jollette usko, niin ne jotka meidät tuntevat, katselkaapa kattoa seuraavan kerran meille tullessa.

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Ei ne miehet mitään tarkoita

Aion nyt sohaista muurahaispesää tikulla ja väittää tietäväni jotain asiasta mistä en ehkä mitään tiedäkään. Miehistä nimittäin.

Tämän tarpeen avautua aiheesta aiheutti ystäväni viestillään, jonka sisältö oli jotakuinkin tämä: Mies
pyysi minut joku päivä luokseen kahville/syömään, mitä se sillä tarkoittaa?

Voin kertoa vastauksen tähän, se mies ei tarkoita sillä yhtään mitään. Siis mitään muuta, kuin mitä siinä viestissä lukee. Miehet eivät yleensäkään tarkoita yhtään mitään, eivät siinä mielessä miten naiset aina ajattelevat. Monen tuntemani naisen mielestä miehet puhuvat ja varsinkin kirjoittavat jotain salaperäistä koodikieltä jonka koodin murtaminen on lähes mahdotonta. Piilotettuja merkityksiä, vihjauksia, käänteisiä merkityksiä. Sanamuotoja ja lauserakenteita syynätään ja analysoidaan tunteja. "Miksi se sanoi että ´joku päivä´ kahville eikä ehdottanut mitään päivää, tarkoittaaks se sit tosissaan sitä"? "Se sanoi, et mun seurassa oli kivaa. Mitä se kivalla tarkoittaa, et onks se kuitenkin huono se pelkkä kiva?"  "Mitä se meinas sillä huokaisulla, kesken leffan huokaisi tosi kuuluvasti?"

Ei hitto naiset. Kuunnelkaa itseänne. Yhtä aikaa huvittavaa ja kamalaa. Eniten minua kauhistuttaa tässä älyttömässä analysoinnissa se, että minä en tahtoisi omien sanojeni ja viestieni joutuvan moiseen syyniin. Koska jollei joku mies nyt tätä tiennyt, niin voin paljastaa yhden asian: osa naisista paljastaa varsinkin lähimmille ystävilleen jotakuinkin kaiken: miesten lähettämät viestit, sanomat sanat, jopa sängyssä tapahtuva toiminta jaetaan hyvin yksityiskohtaisesti. Minä tiedän monen ystäväni seksielämästä paljon enemmän kuin haluaisin tai miten paljon mies varmaan haluaisi kenenkään tietävän. Yksi ystäväni lähettää usein kaikki tapailemansa miehen viestit minulle ihan sellaisinaan, jotta voi keskustella niistä sitten kanssani. En haluaisi olla se mies.

Mutta alan jo eksyä alkuperäisestä aiheesta. Tiivistettynä: muistakaa naiset, että eivät miehet tarkoita mitään millään ja varmasti toivovat, että osaatte pitää edes jotkin asiat vain teidän välisinä, vaikka ne petipuuhat.

ps. Mutta tokihan tähän kaikkeen sanomaani voi ja pitää suhtautua varauksella, koska en varmastikaan säälittävänä sinkkuyksinhuoltajana voi tietää miehistä tai parisuhteista mitään.




maanantai 22. heinäkuuta 2013

Lapseni kiristää hermojani

Se nimittäin joko

a) kiipeää koko ajan johonkin (ja tippuu sieltä) tai
b) huutaa, koska en anna kiivetä.

Kiristää niin, että pää särkee. Ei jotenkin tunnu löytyvän sympatiaa edes niihin kolhuihin juuri nyt, koska jokaisen putoamisen jälkeen se lapsi yrittää takaisin sinne mistä juuri tipahti. Mikään muu maailmassa ei kiinnosta. Minä jätin lapsen tänään yksin yhden vessakäynnin ajaksi, sillä seurauksella, että tyyppi tippui sillä aikaa keittiön pöydältä.

Saako lapsen laittaa valjaisiin ja kytkeä kiinni lattiatasoon? Aika tosissani mietin tätä vaihtoehtoa.

Huudon määrää ei ainakaan vähennä poskihampaiden tehtailu. Pari isoa mötikkää näyttää puskeneen jo läpi, pari tulossa heti perään vinkunasta päätellen. Mutta hyvähän se on, jotta on millä jauhaa ruokaa.

ps. Kainuu, täältä me kohta tullaan!

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Onks tää sitä aikuisuutta?

Ennen ostin heräteostoksina vaatteita, asusteita tai kenkiä. Joskus jotain sisustusjuttuja, levyjä tai kirjoja.
Tänään ostin heräteostoksena pakastimen.

Jännää tämä elämä nykyään! Mutta nytpä mahtuvat kaikki makoisat marjat sinne. Kylmiössäkin on hyllytilaa vielä reilusti!

ps. On muuten älytöntä kuurata kämppää ENNEN lastenjuhlia. Sen jälkeen on kuitenkin paljon sotkuisempaa kuin mikä lähtötilanne oli. Pitää muistaa ensi vuonna.

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Rakastan juhlia

...mutta melkein yhtä paljon rakastan niiden loppumistakin. Kun kiire ja häly vaimenee ja voi rojahtaa nojatuoliin syömään kakun rippeitä. Ah.

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Mina ei nut ihan ymmarra

Lista blogiini johtaneista hakusanoista on ajoittain hyvin hämmentävä. Toki suurin osa on ihan loogisia, kestosuosikkeja ovat aiheet yksinhuoltajuuteen, yksin odottamiseen ja raskauteen liittyen. Sitten on se osio jota en ymmärrä enkä halua edes ymmärtää.

suolen ärsyynnys - Minä en muuten tunnusta kirjoittaneeni mistään tähän viittaavastakaan aiheesta. Ärsyyntymisestä ehkä, mutta suoliston asiat olen jättänyt käsittelemättä. Mutta kyseisen haun tehneelle vinkiksi, kokeile joskos muutokset ruokavaliossa auttavat ja/tai hakeudu lääkäriin.

tekemisen puute elämässä - Haluaisin tavata tämän henkilön, kenellä on niin vähän tekemistä elämässään, että etsii siihen apua netistä? Minä en myöskään ihan varmastikaan ole kirjoittanut aiheesta, minulla on tekemistä ihan riittämiin. Tosin loppuraskaudesta taisin kirjoittaa tekemisen loppuneen ja tylsyyden valtaavan minut ajoittain, joten se selittänee tämän.

bed ties - Tämä on tämän viikon suosituin haku, jolla tänne on löydetty. Ehdottomasti myös hämmentävin. Kokeilin itsekin tällä googlea, ja tulokset olivat seuraavanlaisia: sänkyjä, solmioita, yksi tai kaksi johonkin sidontaleikkeihin viittaavaa juttua. Villi veikkaukseni on, että niitä sidontaleikkejä tällä on haettu, mutta miten tänne blogiin on päädytty? Ei taida hakijalla ihan oikeat termitkään olla hakusanoina, koska tulos on noinkin heikko ja sekalainen. Vielä enemmän on mahtanut harmittaa, kun minun blogiini päätyi. Hahah, täältä on seksi ja sitomisleikit kyllä kaukana, sori vaan.

oma aktiivisuus poissa - Poissa? Minne se on mennyt? Pitäisikö sille ehkä tehdä jotain? Ilmeisesti joku haluaa sille asialle tehdä jotain, kun googlelta kysyy neuvoa. Minä neuvoisin, että pylly ylös penkistä ja tekemään asioille jotain, mitä ikinä se sitten onkaan mitä pitäisi tai tehdä.      


tissit selässä - Apua, en halua tietää tästä sen enempää. Ei ole tissejä selässä, en osaa auttaa.

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Ihan kuin maratonin olis kipitellyt

Ihan kivoja extralyöntejä alkaa sydän hakkaamaan ja verenpaine pomppaa pilviin, kun tajuaa kissan kadonneen parvekkeelta. Ei kuitenkaan haihtunut ilmaan, vaan se saatanan Houdini oli tunkeutunut pientäkin pienemmästä raosta naapurin parvekkeen puolelle, muttei luonnollisestikaan mahtunut enää takaisin. Ja miten hitossa se aina meneekin niin, että takaisin ei pääse vaikka ilmeisesti menomatka oli sujunut ihan vaivatta.

No, mikäs siinä. Naapuri on reissussa, iloisesti parvekelasit apposen avoinna (6. kerros), joten ylivilkkaan kissan pitämiseksi poissa vapaan pudotuksen ääreltä tein kyllä kaikki maailman temput lelujen heiluttelusta herkuilla lahjomiseen. Nytpä tiedän, että huoltomies ei luonnollisestikaan saa asuntoon mennä ilman asukkaan lupaa eikä pelastuslaitosta kiinnosta, koska kissa voi (toistaiseksi) hyvin. Voi hyvä luoja.

Onneksi naapuri lopulta tavoitettiin ja suostui siihen, että huoltomies käy kissan hakemassa pois ennen kuin kissa lähtee litomaan eli tekee hypyn suht varmaan kuolemaan tai vammautumiseen.

Episodi kesti noin 40 minuuttia ja imi kaikki mehut minusta. Jos vielä tupakoisin ja käyttäisin alkoholia, niin nyt korkkaisin kylmän lonkeron ja kiskoisin muutaman hermosavutupakan yhtä kyytiä.

Ps. Luulen, että lahkeessani roikkunut ja hysteerisesti itkenyt poikanenkin sai traumoja tapauksesta, koska en kovin paljoa ehtinyt häntä siinä sivussa lohdutella.