torstai 27. kesäkuuta 2013

Tuuli!

Oooo, ikkunasta hönkii pitkästä aikaa viileä tuulenvire. Se tietää kuulkaa sadetta! Nämä lähes trooppisen lämpimät päivät ovat olleet jotain aivan täydellistä, tällaisesta kesästä minä pidän, mutta myös viilentävä sade ja kunnon ukkosmyrsky kelpaavat tähän päälle. Varsinkin sitä ukkosmyrskyä minä odotan, salamointia ja pauketta. Voidaan poikasen kanssa mennä parvekkeelle sitä ihailemaan, meiltä näkyy kauas (6. kerros maanpinnasta laskien) joten kunnon salamointi takaisi meille melkoisen shown.

Sadepäivien varalle olisi myös hurja määrä tekemistä. Ensinnäkin yksi "pieni" lankaprojekti noin ensialkuun, siitä vihjekuva alla.

 
Poikanen on nimittäin harrastanut ahkerasti käsitöitä, nyt on lankakorillinen sotkua selviteltävänä. Selvittelyn jälkeen puikoille pitäisi saada joululahjoja (no kohta on jo joulu) ja pari muuta lupaamaani juttua. Joten oikeastaan useampikin sadepäivä tähän väliin sopisi, voisi hyvällä omallatunnolla kyhjöttää kotona näpertelemässä juttuja ja nauttia sateen ropinasta ikkunassa. Niin ja niitä ukkosmyrskyjä pitää myös olla.


Yllättävän paljon olen viime päivinä ehtinyt, vaikka ulkona on tullut vietettyä suurin osa päivästä. Kämppä on taas puunattu lattiasta kattoon, parvekelaseja ja keittiön kaappeja myöten. Pari idean tasolle jäänyttä askartelujuttua on toteutettu tai toteutuksen alla (kuvia myöhemmin, ehkä) ja pakastimesta löytyy taas läjä vierasvaraherkkuja. En tosin ole varma miten pitkään ne siellä pysyvät, hah. Tein myös päätöksen, että kaikista kivoista ideoista huolimatta poikasen 1-vuotisjuhliin en nyt aio kauheasti panostaa, ainakaan rahallisesti. Niitä ihania ideoita teemoista ja koristeluista, tarjoiluista puhumattakaan, olisi vaikka kuinka, mutta kun kaikki maksaa. Monesti hairahdun siihen "ei tää nyt paljoa maksa, pari euroa vaan" illuusioon, mutta kun paperille ynnäilin mitä ne kaikki näennäisesti halvat jutut yhteensä tulisivat maksamaan, niin ei ihan muutama kymppi riitä. Rahatilanteemme on ok, mutta en halua sitä turhaan horjuttaa tuollaisilla jutuilla, kun kuitenkin kuukausittainen budjettimme on aika pieni. Sitäpaitsi, poikasta ei voisi vielä vähempää kiinnostaa mitkään hienot teemat ja siihen mätsäävät tarjoilut, joten säästän ne myöhemmäksi, kun päivänsankarikin niistä jotain ymmärtää.

Jeij, nyt sataa! Pitää mennä parvekkeelle fiilistelemään ja nuuhkimaan sadetta.

2 kommenttia:

  1. Aihempi posatuksesi roskien "lajittelusta" upposi. Meijän taloyhtiössä asustaa juuri noita muovipussissa lehtiroskat roskikseen-tyyppejä. Vajukit. Tulee ääneen kiroiltua roskakatoksessa kun näen nuo tuhot. Ei luulsi olevan kovinkaan vaikeaa liu-uttaa ne paperit sieltä pussisat pois. Tai tsekata pahviroskiksesta minkälaisia ne pahvit on. Sanomattakaan selvää että lasi ja metalli on eri-asia. Jeps. Tuun vaan vihaiseksi pelkästä asiasta. EHkä en ole mikään paras paasaamaan perus sekajätteistä mutta nuo muut yleiset, sure thing!

    Meikä ei oikeasti järkännyt Ketulle edes yks vee kemuja. Ne vaan olivat ja menivät eikä me mitään kummempaa tehty. No oltiin kReikassa mutta ei me juhlittu. :D Olin suunnitellut kotiin ainaostaan värikkäät pillit ja värikkäitä ilmapalloja. Siinäpä se. Mutta jäivät nekin käyttämättä.

    ps. Aika paha noi sun sanomat vierasvaras pakastimessa.. Paha paha paha. Säilyisköhän? :D Ei ainakaan meikän pakkasessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No Ketukka pääs reissuun! Kyllä siinä oli kemuja yksivuotiaalle tarpeeksi, kun sai liottaa varpaita lämpimässä merivedessä ja nauttia auringosta. Mä aattelin poikaselle kans jotain värikkäitä ilmapalloja, pillejä yms. perus lastensynttärikamaa järkätä, ilmapalloista tuo vois jopa ilahtua.

      Joo, noi "lehdet muovipussissa lehtiroskikseen" -tyypit saa mun verisuonet poksahtelemaan päässä, raivostuttaa niin.

      Poista