torstai 17. marraskuuta 2011

Aloittamisen vaikeus

Minulla oli ihan hirvittävä kirjoittamisen tarve, kun tämän blogin muutama päivä takaparin tänne loin. Valitse käyttäjänimi, ok. Valitse ulkoasu, ok. Anna blogille nimi/otsikko, ok. Mutta kun piti alkaa kirjoittaa, en osannut sanoa mitään. 

En vielä tiedä, miten paljon ja mistä asioista haluan tänne kirjoittaa. Kai tästä tulee sellainen mitä kaikki blogini ja nettipäiväkirjani yms ovat olleet, suloinen sekamelska jossa mikä milloinkin nousee eniten käsitellyksi asiaksi, elämäntilanteesta ja fiiliksistä riippuen. 

Jokatapauksessa, olen aloittamassa uutta elämää, monellakin tapaa. Uutta elämää joka kasvaa sisälläni, ja jonka vuoksi oma elämäni kokee jos jonkinmoista myllerrystä. Vielä kaikki on kovin epävarmaa ja haurasta, tuleeko minusta äiti ihan oikeasti, pysyykö pieni alkeisihminen mukana sinne asti, että on valmis maailmaan. Kaikki varpaat ja sormet ristissä sen puolesta.  Olen jo hyvin onnistuneesti panikoinut, stressannut, pelännyt ja vajonnut epätoivoonkin tuon pikkuolion takia. Ihan vain siksi, että tämä epävarmuus saa minut sinkoilemaan mielentilasta toiseen, hulppeasta onnesta epätoivon syövereihin. Onko tuolla oikeasti joku, entä jos kuvittelen kaiken? (ehheh, luulisi että olisi jo joku varmuus, terv.nimim. aika monta testiä on tullut jo tehtyä...)

Näillä fiiliksillä eteenpäin. Tulevaisuus on ihana ja pelottava, mutta pitkästä aikaa minä haluan tietää mitä se pitää sisällään, minusta tuntuu vihdoin kokonaiselta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti